Liikuntakeskuksen perustamisidea syntyi kahden urheiluhenkisen miehen ajatuksesta ja haaveesta, heidän kävellessään vanhan soranottoalueen ympäröivällä metsäautotiellä kesällä 1995. He pohtivat, että saattaisi olla mahdollista rakentaa liikuntakeskus ja radat tällä käytöstä poistetulle soramontulle. He ryhtyivät tuumasta toimeen ja näin alkoi liikuntakeskus syntyä ja kehittyä. Sen sijainti on Mänttä-Orivesi 58-tien risteyksestä noin 2 km Jämsän suuntaan. Virallinen osoite on Runttimäentie 236.
Edellä mainitun ajatuksen perusteella Maastoliikuntakeskus aloitti toimintansa 1.6.1996 Runttimäen valaistulatu-toimikuntana silloisen Kuoreveden kunnan myötävaikutuksella. Ratkaiseva osuus toiminnan aloittamiselle oli entisen Kuoreveden kunnan kunnanrakennusmestari Osmo Raiskiolla ja Hämeen Kuljetus Oy:n aikaisemmalla kuljetuspäällikkö Raimo Aholla. Heidän allekirjoituksillaan syntyi ensimmäinen sopimus tulevan liikuntakeskuksen ulkoilureittien käyttöoikeuksista ja rakentamisesta vanhalle soranottoalueelle 22.2.1996. Tämä sopimus oli lähtökohta muille myöhemmille sopimuksille maankäyttöoikeuksista.
17.6.1997 solmittiin seuraavaa tärkeä sopimus maankäyttöoikeudesta jo edesmenneen maanviljelijä Aarno Virkajärven (nykyinen Maatalousyhtymä Virkajärvi) kanssa noin 2000 m2:n suuruisesta alasta, jonne valmistui myöhemmin myös huoltorakennus/kahvio. Ulkoilureittiuria rakennettiin myös Virkajärven maille noin 1,2 km:n verran.
Liikuntakeskuksen toiminnan laajentuessa oli järkevää perustaa Runttimäen Maastoliikuntakeskus ry, joka merkittiin patentti- ja rekisterihallituksen pitämään yhdistysrekisteriin 22.5.2001. Tämä edesauttoi myös monien asioiden hoitoa ja varsinkin sopimusten tekoa.
Maastoliikuntakeskus tekikin 4.8.2001 sopimuksen M-Real Oyj:n kanssa valaistun liikuntauran rakentamisesta. Rakentaminen oli tosin jo aloitettu 1997 saatujen lupien perusteella.
Tärkeätä kuitenkin on huomata, että itse liikuntakeskuksen rakentaminen ei ole syntynyt pelkillä maankäyttösopimuksilla vaan mitä suuremmassa määrin talkoohenkisillä kyläläisillä, maanrakennusurakoitsijoilla ja paikallisten yritysten tuella. Paikallinen urheiluseura Kuoreveden Kärki ry ja sen jäsenet sekä urheilijat ovat olleet myös kiinteästi mukana talkootoiminnassa. Liikuntakeskuksen ja Kärjen yhteistyö on jatkunut kilpailujen ym. tapahtumien järjestelyissä yli 20 vuotta.
Urien talvikunnossapito hiihtämistä varten aloitettiin heti vuodesta 1997 alkaen. Tuolloin ostettiin myös ensimmäinen oma moottorikelkka urien talvikunnossapitoa varten. Talkoilla pidetystä kunnossapidosta saimme hoitokorvausta Kuoreveden kunnalta.
Vastuu latujen kunnossapidosta siirtyi myöhemmin perustetulle Runttimäen Maastoliikuntakeskus ry:lle. Kunnossapidosta saatu korvaus auttoi myös osaltaan suunnittelemaan ja kehittämään liikuntakeskuksen tulevaisuutta.
Maastoliikuntakeskuksen harjoittelu- ja kilparadat ovat sijoittuneet lukuisin eri sopimuksin noin 30 ha:n alueelle. Merkittävimmät yhteistyökumppanit maa-alueitten käytössä ovat alusta asti olleet ja ovat edelleen Hämeen Kuljetus Oy, M-Real Oyj (nyk. Finsilva Oyj) ja Aarno Virkajärvi (nyk. Maatalousyhtymä Virkajärvi).
Toteutuneet maankäyttösopimukset olivat todellinen kivijalka liikuntakeskuksen toiminnalle. Kiistaton tosiasia on se, että Hämeen Kuljetus Oy loi perustan yhdessä M-Real Oyj:n ja maanviljelijä Virkajärven kanssa 1996 -1997 Runttimäen Maastoliikuntakeskuksen syntymiselle. Hämeen Kuljetus Oy antoi tuolloin korvauksetta liikunnalliseen käyttöön omistamansa noin 10 ha:n suuruisen entisen soranottoalueen. Tosin maankäyttöoikeudesta ei maksettu myöskään korvausta M-Real Oyj:lle n. 13 ha:n alueella olevista kuntoradoista eikä maanviljelijä Virkajärvelle huoltorakennuksen alueesta. Muita monimuotoisia sopimuksia on lisäksi useita.
Heti kuntoratojen valmistumisen jälkeen liikuntakeskus alkoi lähestymään myös paikallista sähköyhtiötä kuntoratojen valaisemiseksi. Hämeen Sähkö Oy:n myötävaikutuksella ja yhtiön suunnittelija Pekka Lahden johdolla sekä talkoohenkisellä sähköasentajilla alkoi mittava työ valaisinverkon rakentamiseksi. Pikkuhiljaa kilometri kilometriltä kuntorata valaistiin vuosien saatossa 5 km:n mittaiseksi, erityisesti mieleen on jäänyt Ollikaisen Pentin ja Paskin Jaskan pyyteetön työ radan pylväsasennuksissa. Matkan varrella sähköyhtiön nimikin muuttui Vattenfall Oy:ksi. Mutta samat talkoohenkiset sähkömiehet saattoivat loppuun koko valaistusurakan.
Näin syntyi Runttimäen Maastoliikuntakeskus ry monen talkoolaisen ja onnistuneen asian summana.